Puulajipuisto

Kotimainen mänty kasvaa luontaisesti suuressa osassa Eurooppaa ja Aasian pohjoisosia. Suomessa levinneisyys yltää Enontekiölle ja...

Riippapihlaja on kotipihlajan riippuvaoksainen muoto, joka on saatu varttamalla riippaoksan kärki päämuodon runkoon latvuksen korkeudelle....

Japaninpihlaja kasvaa Aasian itäosissa, erityisesti Japanissa ja yleensä vuoristoalueilla. Ensimmäiset Japaninpihlajat on tuotu Suomeen 1950-luvun...

Hubeinpihlajaa kutsutaan myös nimillä Kiinanpihlaja ’Chinese Lace’ tai Kiinan pitsi. Se on pieni, pyöreähkö 5–6...

Siperiansembra on harmaakuorinen puu, joka saavuttaa Suomessa 10–20 metrin (Siperiassa 20–25 m:n) pituuden. Lajilla on...

Harmaalepän liuskalehtinen muoto. Sulkaharmaalepän lehden liuskaisuus vaihtelee hapsumaisesta vain vähän tavallista sahalaitaisempaan. Lehtien liuskat ovat...

Terttuselja kasvaa luontaisesti Keski-Euroopassa ja Turkissa. Se on Suomessa vanha koristepensas, jota nykyisin enää harvoin...

Kotipihlaja tai tuttavallisemmin vain pihlaja on levinnyt koko Eurooppaan lukuun ottamatta Pyreneiden niemimaata. Laji on...

Rauduskoivu kasvaa koko Euroopassa Espanjaan ja Kreikkaan saakka etelässä, pohjoisessa rauduskoivua esiintyy suunnilleen 70. leveyspiirille...

Hopeasalava tunnetaan Suomessa yleisesti nimellä hopeapaju. Se on vahvarunkoinen, vanhemmiten riippuvaoksainen puu, joka saavuttaa suomessa...

Serbiankuusen luontainen levinneisyysalue käsittää vain muutaman sadan hehtaarin laajuisen alueen Jugoslavian keskiosassa. Se on vuoristopuu,...

Hieskoivun levinneisyys ulottuu Länsi-Euroopasta Keski-Siperiaan. Se on levinneisyydeltään rauduskoivua hieman pohjoisempi laji. Pohjoista metsänrajaa muodostavat...

Harmaalepän levinneisyys ulottuu Keski-Euroopan Alpeilta Skandinavian kautta Länsi-Siperiaan. Suomessa harmaaleppää tavataan metsänrajaseudulle saakka. Harmaaleppä menestyy...

Puumaisista pajuistamme raita on yleisin. Sen luontainen levinneisyys ulottuu Atlantin rannikolta Tyynenmeren rannikolle asti. Raidan...

Douglaskuusi on Pohjois-Amerikan länsiosissa kasvava puujättiläinen, joka kasvaa viljavilla paikoilla lähes merenpinnan tasolta korkealle vuoristoon....

Varjostusta kestävä lännenhemlokki on kotoisin Pohjois-Amerikasta, jossa se kasvaa rinnemetsissä sekapuuna tai muodostaa tiheitä metsiä....

Lännenpihta on kotoisin Kalliovuorilta Pohjois-Amerikasta. Se on läheistä sukua palsamipihdalle (Abies balsamea). Amerikan mantereen pihtalajit...

Purppurapihta on kotoisin Pohjois-Amerikan luoteisosista. Se kasvaa luontaisesti kosteissa metsiköissä Tyynenmeren rannikkovyöhykkeen laaksoissa ja vuorenrinteillä....

Tervalepän levinneisyys ulottuu Länsi-Siperiasta Atlantille ja Välimereltä Perämeren rannikon kautta Oulujoen vesistön tasolle. Yhtenäisten kasvustojen...

Japaninpihta on nimensä mukaisesti Japanin vuoristojen puu, joka muodostaa Honshun saaren keskiosan vuoristojen ylemmissä osissa...

Koreanpihta kasvaa luonnonvaraisena Korean Jiri-vuoriston ylimmissä osissa. Laji luokitellaan erittäin uhanalaiseksi, ja sitä on jäljellä...

Kasvitieteilijä Peter von Glehnin mukaan nimetty Glehninkuusi kasvaa Hokkaidolla, Sahalinin eteläpuoliskossa ja eteläisillä Kurileilla. Se...

Sahalininpihta kasvaa luontaisesti Sahalinin, Kuriilien ja Hokkaidon saarilla. Sitä tavataan puistopuuna ja metsiin istutettuna monessa...

Siperianpihdan runko on suora, solakka ja tiheäoksainen. Yksittäispuulla alaoksat ovat usein maata vasten painautuneet. Latvus...

Leveä ja kaunislatvuksinen ajaninkuusi on Itä-Venäjän rannikkoalueen ja Japanin pohjoisosien tärkein kuusilaji. Se voi kasvaa...

Sypressikasveihin kuuluva ainavihanta yksikotinen havupuulaji, joka kasvaa luonnonvaraisena läntisessä Pohjois-Amerikassa. Laji on sopeutunut kasvamaan monen...

Kynäjalava on maamme harvinaisin luonnonvarainen puulaji. Se on lähinnä lauhkean vyöhykkeen mantereinen laji, jonka levinneisyyden...

Tuomen levinneisyysalue käsittää suurimman osan Eurooppaa ja Aasian boreaaliset ja lauhkeat osat. Suomessa tuomi on...

Saarni (l. lehtosaarni) on tyypillinen Keski-Euroopan lauhkean vyöhykkeen jalopuumetsien puulaji. Suomessa saarni kasvaa luonnonvaraisena Etelä-...

Tammen sukuun kuuluu noin 300 lähinnä lauhkean vyöhykkeen lehtometsien lajia. Metsätammi on Euroopan yleisin tammilaji,...

Pajuihin kuuluva Salava eli Piilipuu kasvaa luonnonvaraisena Euroopassa ja Aasiassa. Salava ei kuulu Suomen alkuperäislajistoon,...

Haapa eli metsähaapa on poppelien suvun ainoa luonnonvarainen puulaji Suomessa. Haavan levinneisyysaluetta ovat Pohjois-Aasia ja...

Pähkinäpensas (l. Euroopanpähkinäpensas) on koivukasvien (Betulaceae) heimoon kuuluva lehtokasvi. Pähkinäpensaita kasvaa laajasti koko Euroopassa sen...

Siperianlehtikuusi on Venäjän taigan puu, jonka kasvualue ulottuu Vienanmeren itärannalta Amurjoen latvoille. Se muodostaa metsänrajan...

Kuusi esiintyy koko Euraasian havumetsävyöhykkeellä Pohjois-Euroopasta Tyynelle valtamerelle asti. Se muodostaa yhtenäisiä metsiä myös Keski-Euroopan...

Käärmekuusi on metsäkuusen erikoinen muoto, jonka oksien kasvu poikkeaa geneettisen häiriön vuoksi normaalista. Käärmekuuselle on...

Mongolianvaahtera on nimensä mukaisesti kotoisin Kaukoidästä (Siperia, Japani, Korea ja Mongolia), jossa se kasvaa luontaisina...

Vaahtera kasvaa Euroopan lauhkeassa vyöhykkeessä, Välimeren maiden vuoristossa ja havumetsä-vyöhykkeen eteläosissa. Suomen luontaiset esiintymät ovat...

Palmerinkoivu on rauduskoivun pienilehtinen erikoismuoto, jonka pyöreän lehden halkaisija on vain 1 -2 senttimetriä. Muotoa...

Mustakuusi kasvaa suurimmassa osassa Pohjois-Amerikan boreaalista vyöhykettä puuttuen vain länsirannikolta. Se muodostaa polaarisen metsänrajan lähes...

Engelmanninkuusi on Kalliovuorten alueen tärkein kuusilaji. Se on tyypillinen vuoristopuu, joka esiintyy subalpiiniselle metsänrajalle saakka....

Heinäkasveihin (Poaceae) kuuluvia bambuja (Bambuseae) on yli tuhat lajia, hybridiä ja alalajia, joiden taksonomia on...

Lännenlehtikuusi esiintyy melko suppealla alueella Pohjois-Amerikan länsiosissa Kalliovuoriston rinteillä. Se kasvaa puhtaita metsiä muodostaen tai...

Rauduskoivulla on useita liuskalehtisiä muotoja, joista yksi tunnetuimmista on taalainkoivu f. dalecarlica. Se on löydetty...

Kataja eli kotikataja on Suomen ainoa luonnonvarainen sypressikasvi. Katajan levinneisyys on havupuista laajin ulottuen pohjoisella...

Harmaapihta kasvaa sekapuuna Kalifornian vuoristoilla ja Kalliovuoriston eteläosissa. Levinneisyysalue on pirstoutunut erillisiksi esiintymiksi, joiden välillä...

Kanadanlehtikuusi eli tamarakki kasvaa USA:n koillisosissa ja lähes koko Kanadan metsävyöhykkeessä Atlantilta Kalliovuoristoon saakka lännessä...

Kanukka on boreaalisessa ja lauhkeassa vyöhykkeessä kasvava monimuotoinen suku, jonka lajit ovat enimmäkseen suuria pensaita,...

Keltakoivu on Pohjois-Amerikan lehtometsävyöhykkeen pohjoisosissa kasvava 25–30 metrinen puu. Puun runko on kellertävän- tai hopeanharmaa....

Okakuusi kasvaa eteläisessä Kalliovuoristossa, tavallisesti 1800–3400 metrin korkeudessa. Se esiintyy yleisenä sekapuuna mm. lännenpihdan, engelmannin-...

Hybridihaapa on kehitetty risteyttämällä kotimainen haapa ja kanadalainen haapa (Populus tremuloides). Hybridihaapa muistuttaa kotimaista haapaa,...

Pajuihin kuuluva palsamipoppeli on levinnyt Pohjois-Amerikan boreaaliselle vyöhykkeelle. Se kasvaa tuoreilla kangasmailla ja voi saavuttaa...

Palsamipihta kasvaa lähes koko Kanadan boreaalisella metsäalueella, USA:n koillisosissa ja järvivaltioiden alueilla. Pohjoisamerikkalaisista pihdoista se...

Kanadantuija on pienikokoinen havupuu tai pensas, joka kasvaa 12-15 metrin (Suomessa alle 12 m) pituiseksi....

Metsälehmusta eli niinipuuta esiintyy Euroopan lauhkeassa vyöhykkeessä, Kaukasiassa ja havumetsävyöhykkeen eteläosissa. Lehmus on jaloista lehtipuistamme...

Syreeni on pensaita ja pieniä puita sisältävä suku, johon kuuluu noin 30 lajia Kaakkois-Euroopasta ja...

Idänvirpiangervo on 0,5–2 metriä korkea tiheäversoinen ja kaarevahaarainen pensas, joka kasvattaa maarönsyjä. Sen versojen latvat...

Jättipoppeli on nopeakasvuinen ja suurikokoinen puu, joka saavuttaa luontaisella kasvualueella jopa 60 metrin pituuden. Jättipoppelin...

Villaheisi on pystyhaarainen pensas, jonka levinneisyysaluetta on Etelä-Eurooppa ja Vähä-Aasia. Se kasvaa kuivissa ja tuoreissa...

Viitapihlaja-angervo on pystyhaarainen noin 1-1.5 metriä korkea pensas, jolla on lähes haarattomat, vahvat versot. Lehdet...

Pirkkalankoivu lienee vanhin tunnettu suomalainen liuskalehtinen koivu. Nimensä mukaisesti erikoismuoto löydettiin vuonna 1862 Pirkkalan pitäjän...

Ruotsinpihlajan levinneisyys rajoittuu Itämeren ympäristöön. Eniten sitä tavataan Ruotsin etelä- ja länsiosissa. Suomessa levinneisyysalue rajoittuu...

Aiemmin myös härkäpihlajaksi kutsuttu suomenpihlaja on Suomesta löydetty kotimainen puulaji. Lajilla on kaksi erillistä esiintymisaluetta:...

Valkokuusen latvus on kapean kartiomainen ja tiheä. Runko on suora ja sitä peittää karhea, hilseilevä...

Kontortamännyn hyvänä tuntomerkkinä ovat 3-7 cm pitkät, paksut ja kierteiset, väritykseltään kelmeänvihreät parilliset neulaset. Puun...

Koreankuusi kasvaa luonnonvaraisena Pohjois-Korean vuoristossa pääasiassa Yalu-joen varrella, Koillis-Kiinassa Jilinin provinssissa ja pienellä alueella Japanissa...

Rauduskoivun yleisin liuskalehtinen muoto Suomessa on loimaankoivu f. crispa. Se on löydetty vuonna 1955 Loimaalta...

Dahurianlehtikuusi vaatii runsaasti valoa. Sen oksat ovat erittäin pitkät ja lähes vaakasuorat, joten puu vie...

Sinikuusi, kuten sitä yleisempi Hopeakuusi (Picea pungens ’Glauca’) ovat molemmat Okakuusen muotoja. Sinikuusen neulaset ovat...

Makedonianmänty on nuorena hidaskasvuinen puu, joka saavuttaa silti parhailla kasvupaikoilla Balkanilla 27-34 metrin pituuden. Latvus...

Euroopanlehtikuusi on siperianlehtikuusen jälkeen eniten viljelty lehtikuusi Suomessa. Parhaimmillaan puu saavuttaa 35 metrin pituuden. Latvus...

Siperianhernepensas esiintyy luonnonvaraisena Aasian keskiosissa, jossa se kasvaa hiekkaisilla ja soraisilla jokirannoilla ja kuivissa, harvoissa...

Vuorijalava on eurooppalainen jalavalaji, joka puuttuu vain osasta Välimeren aluetta ja aivan pohjoisesta. Se kasvaa...

Kultakuusi on metsäkuusen erikoismuoto, jonka uusien versojen kärjet ovat vaaleankeltaisia tai kullankeltaisia. Kultakuusia tavataan Etelä-...

Purppurakuusi eli mansikkakuusi on viereistä kultakuusta harvinaisempi metsäkuusen erikoismuoto. Sen uusien versojen neulaset ovat puhjetessaan...

Visakoivu on rauduskoivun mutaatio eli perinnöllinen poikkeama, joka kasvaa luontaisesti Skandinaviassa, Baltiassa, Karjalassa ja Valkovenäjällä....

Isotuomipihlaja on Suomen suosituin tuomipihlajalaji. Se tunnetaan ainoastaan viljeltynä ja karkulaisena Pohjois-Euroopasta ja se on...

Purppuratuomi muistuttaa muutoin valkokukkaista tuomea, mutta sen kukat ovat vaaleanpunaiset ja terttumaiset. Lehvästö alkukesällä aurinkoisella...

Vuorimänty on luonnonvarainen Etelä- ja Keski-Euroopassa, jossa se kasvaa erillisillä alueilla pääasiassa vuoristojen metsänrajavyöhykkeessä 1...

Tulevaisuuden kuusi on istutettu 21.9.2017 Suomen satavuotisen itsenäisyyden kunniaksi. Taimi on yksi noin tuhannesta Itsenäisyyden...

Rusokuusama on tiheä, pystykasvuinen, kestävä ja korkeahko pensas. Pensas on suosittu puutarhakasvi ja sitä kasvatetaan...

Taikinanmarja on punamarjainen noin 1 -1,5 metrin korkuinen pensas. Se kasvaa kaikkialla Euroopassa, Kaukasuksella, länsi-Turkissa...

Punakoivu on yksi harvoista hieskoivun erikoismuodoista. Punakoivun lehdet ovat viininpunaiset ja säilyttävät värinsä koko kasvukauden....

Riippakuusi on metsäkuusen erikoismuoto, jolle tunnusomaista ovat pitkät, haarattomat tai vähähaaraiset toisen asteen oksat, jotka...

Pylväspihlaja on kotipihlajan tiiviskasvuinen, pystyoksainen ja kapealatvainen muoto. Muotona pylväspihlaja on tavallaan riippapihlajan vastakohta. Pylväspihlaja...

Pylväshaapa on haavan pilarimainen muoto, joka on löydetty 1916 Ruotsista. Pylväshaapa pysyy leikkaamatta hyvin kapeana...

Puistolehmus on yleisesti puistopuuna käytetty eurooppalaisten metsälehmuksen ja isolehtilehmuksen risteymä. Se kasvaa 15 – 30...

Tuomarniemen koulutila on yksi Ähtärin vanhimmista kantatiloista. 1790-luvulle asti se tunnettiin nimellä Tiala. Se kuului...

Luokkarakennus valmistui 1903. Se oli oppilaitoksen perustamisvaiheen ensimmäisiä uudisrakennuksia. Muu toiminta saattoi tukeutua alkuvaiheessa tuomarien...

Vanhasta luokkarakennuksesta noin 50 metriä oikealle sijaitsee huvilamainen 1914 rakennettu metsänhoitajan virkatalo. Viimeisin virkatalossa asunut...

Tuomarniemen pihapiirissä sijaitsevaan sankarivainajien muistomerkkiin on kirjattu sodissa 1918, 1939 – 1940 ja 1941 –...

Arvid Borg toimi Tuomarniemen metsäkoulun johtajana vuosina 1909 – 1939. Kun Arvid Borg täytti 30.12.1938...

Oppilaitoksen päärakennus eli johtajan virkatalo Tällä paikalla sijaitsi vanha tuomarien virkatalo, jonka oli rakennuttanut laamanni...

Kurssila eli Vellikellotalo Vanhan kurssilan suunnittelu aloitettiin 1906. Oppilaitoksella järjestettiin metsänomistajien talvikursseja, joiden  pitopaikaksi kurssila ...

Tällä paikalla sijainnut asuntolarakennus paloi vuonna 1913. Seuraavana keväänä huhtikuun lopulla alkoivat uuden asuntolan rakennustyöt...

Drying barn for pine cones and Punishment tree Käpyriihtä ja sen yläpuolella olevaa käpylatoa käytettiin...

Tämä rakennus on valmistunut käpyvarastoksi kesällä 1914. Varaston ja tien toisella puolella olevan käpyriihen välillä...