Hopeasalava tunnetaan Suomessa yleisesti nimellä hopeapaju. Se on vahvarunkoinen, vanhemmiten riippuvaoksainen puu, joka saavuttaa suomessa yleensä 8–15 metrin korkeuden. Sen kapeat lehdet ovat molemmin puolin hopeanharmaat. Hopeapaju on kaksikotinen hyönteispölytteinen laji, joka kukkii lehtien puhjettua. Hopeapaju kasvaa jokien tulvarannoilla Euraasian lauhkeassa vyöhykkeessä. Lajin luontainen levinneisyys ei ulotu Suomeen asti.
10 Hopeasalava
Salix alba var. sericea 'Sibirica'
Hopeapajua käytetään hyvin yleisesti Etelä- ja Keski-Suomessa piha-, puisto- ja kujannepuuna. Parhaiten se menestyy kosteassa ja ravinteikkaassa maassa. Se soveltuu hyvin mm. vesistöjen rannoille tuulta kestävänä ja maata sitovan juuristonsa ansiosta. Erityisen komea puu on ikääntyessään ja suurten sivuoksien kärkihaarojen alkaessa riippua.
Suomenkielinen nimi:
Hopeasalava
Heimo:
Salicaceae
Suku:
Salix
Laji:
alba
Koko:
10–20 m.
Kotipaikka:
Ilmeisesti venäläistä alkuperää, tuotu Suomeen autonomian kaudella. Pietarin keisarillisessa puutarhassa viljeltiin tällaista puuta ainakin jo ennen vuotta 1880 Salix alba ’Splendens’ -nimellä.
Kuvaus:
Nopeakasvuinen ja leveälatvuksinen puu, jonka kapeansuikeat, hienosahaiset lehdet ovat molemmin puolin hopeakarvaiset.
Kasvupaikka:
Aurinkoinen–puolivarjoinen, keskiravinteinen, tuore–märkä. Menestyy myös savimaalla.
Menestyminen:
Vyöhykkeet I–VI.
Muunnos (var):
sericea
Lajike:
’Sibirica’
