Pajuihin kuuluva Salava eli Piilipuu kasvaa luonnonvaraisena Euroopassa ja Aasiassa. Salava ei kuulu Suomen alkuperäislajistoon, vaan se on tuontipuu, jota on istutettu koristepuuksi pihoille, puistoihin ja puutarhoihin. Tunnetuin viljellyistä salavalajikkeista Suomessa lienee pyöreälatvuksinen Terijoensalava (’Bullata’).
31 Salava
Salix fragilis
Salava kasvaa suureksi pensaaksi tai jopa 20 metriä korkeaksi puuksi, Etelä-Euroopassa jopa 27 m korkeaksi. Oksat lähtevät rungosta melko jyrkässä kulmassa ja murtuvat helposti tyvestä. Vuosikasvaimet ovat kaljuja ja kiiltäviä, väriltään joko punaisia tai vihreitä. Lehdet ovat muodoltaan suikeita, 10–12 cm pitkiä, päältä kiiltäviä ja molemmin puolin kaljuja. Silmut ovat pieniä, noin 2 mm, ja kiiltävän ruskeita. Kukinto on 5–7 cm pitkä ja nuokkuva keltainen norkko. Salava kukkii vasta kesällä lehtien jo puhjettua.
Suomenkielinen nimi:
Salava
Heimo:
Salicaceae
Suku:
Salix
Laji:
Fragilis
Koko:
6–10 m.
Kotipaikka:
Eurooppa ja Aasia.
Kuvaus:
Pyöreälatvuksinen suuri pensas tai puu. Lehdet pitkät, kapeat ja kiiltävät. Silmut pieniä, noin 2 mm, ja kiiltävän ruskeita.
Kasvupaikka:
Aurinko–kevyt varjo, tuore tai kostea, jopa märkä, keskiravinteinen.
Menestyminen:
Vyöhykkeet I–III.
