Mongolianvaahtera on nimensä mukaisesti kotoisin Kaukoidästä (Siperia, Japani, Korea ja Mongolia), jossa se kasvaa luontaisina valoisissa metsissä, kosteilla rinteillä ja soitten liepeillä. Se on Suomessa yleisimmin kasvatettu pensasmainen vaahtera lähisukulaisensa tataarivaahteran (A. tataricum subsp. tataricum) ohella. Kasvutavaltaan se on monirunkoinen ja kasvaa lähes yhtä paljon leveyttä kuin korkeutta. Tummanvihreät, kiiltävät lehdet ovat liuskaiset ja laidoiltaan toissahaiset
37 Mongolianvaahtera
Acer tataricum subsp. ginnala
Mongolianvaahtera on nopeakasvuinen ja melko pitkäikäinen. Kaarna on harmaanruskea ja siihen tulee vanhemmiten matalia halkeamia. Mongolianvaahtera kukkii vasta myöhemmällä iällä. Kukat ovat halkaisijaltaan 5–8 millimetriä ja huomaamattoman vaaleanvihreitä, mutta lenninsiivelliset siemenet punertuvat kypsyessään ja koristavat pensasta ruskistuneina pitkälle talveen. Mongolianvaahteran lehdillä on hieno oranssinpunertava syysväri.
Suomenkielinen nimi:
Mongolianvaahtera
Heimo:
Sapindaceae (aiemmin Aceraceae
Suku:
Acer
Laji:
tataricum
Koko:
3–6 m.
Kotipaikka:
Pohjois- ja Itä-Kiina, Mongolia, Venäjän Kaukoitä ja Korea.
Kuvaus:
Leveäkasvuinen, iso pensas. Lehdet yleensä 3-liuskaiset, syysväriltään parhaimmillaan komean punaiset. Nopeakasvuinen, kestävä ja helposti kasvatettava koristepensas.
Kasvupaikka:
Aurinko–puolivarjo, tuore tai kostea, runsasravinteinen humusmaa.
Menestyminen:
Vyöhykkeet I–V.
Alalaji (ssp.):
ginnala
