Heinäkasveihin (Poaceae) kuuluvia bambuja (Bambuseae) on yli tuhat lajia, hybridiä ja alalajia, joiden taksonomia on epäselvä. Bambuja kasvaa luonnossa laajimmin Aasian vuoristoisilla alueilla jopa yli 4 kilometrin korkeudessa. Viljeltynä Bambua kasvatetaan laajasti eri maanosissa.
Bambu versoo suoraan maasta useita versoja. Bambu siis kasvaa heinäkasvien tavoin maan rajasta eikä kärjestään. Yksi kasviyksilö voi tuottaa jopa 15 kilometriä bambukeppiä. Juurakko leviää verkkomaisesti.
Bambun varsi on erittäin kuitupitoinen ja sitä käytetään rakennusmateriaalina, polttopuuna, työkalujen ja tarveastioiden valmistukseen sekä tekstiilien raaka-aineena. Nuoria versoja myös syödään keitettyinä. Iso- ja kultapandat käyttävät bambuja pääravintonaan.
Ähtärin pandoille bambu tuodaan pääasiassa Hollannista. ProAgria Etelä-Pohjanmaan hallinnoimassa Bambua pandalle -hankkeessa selvitetään, olisiko bambunviljely Suomessa mahdollista. Koekasvatuksessa ollut yli 20 lajia, joista ensimmäisten talvien jälkeen kasvatukseen on valikoitunut kymmenkunta pakkasenkestävintä lajia. Hankkeessa on mukana kaksikymmentä bambun koekasvattajaa Ähtäristä ja lähialueelta. Fargesia rufa on ensimmäisten kokemusten mukaan ollut yksi lupaavimmista kokeilluista lajikkeista.
Suomenkielinen nimi:
Vuoriruokobambu (vahvistamaton)
Heimo:
Poaceae
Suku:
Fargesia
Koko:
2–2,5 m
Kotipaikka:
Aasian vuoristot.
Kuvaus:
Heinäkasvien tapaan maanrajasta bambukeppiä kasvava ikivihreä verkkomaisesti leviävä pensas.
Kasvupaikka:
Aurinkoinen tai keskivarjoisa kasvupaikka.
Menestyminen:
Bambua pandoille -hankkeen kokemusten mukaan on menestynyt lupaavasti Ähtärissä.
Lajike:
rufa
(C) 2025 Ähtärin kampus
