Palsamipihta kasvaa lähes koko Kanadan boreaalisella metsäalueella, USA:n koillisosissa ja järvivaltioiden alueilla. Pohjoisamerikkalaisista pihdoista se on laajimmalle levinnyt.
Palsamipihdan kasvupaikkoja ovat tuoreet, ravinteikkaat kivennäismaat ja rehevät ohutturpeiset korvet. Se muodostaa yleensä sekametsiä musta- ja valkokuusen sekä kanadanlehtikuusen kanssa. Palsamipihta saavuttaa 15-25 metrin pituuden (Suomessa alle 20 metriä).
Puun latvus on leveähkön kartiomainen ja oksakiehkurat ovat säännölliset. Kuori on tummanharmaa ja siinä esiintyy pihkarakkuloita Silmut ovat punertavia ja pihkaisia. Neulaset ovat tasasoukkia, taivutettaessa helposti katkeavia ja kampamaisesti sivuille siirottavia ja oksarangan paljastavia. Neulasten alapinnalla on kaksi hopeanvalkoista ilmarakojuovaa. Kävyt ovat n. 5-7 cm:n pituisia, pystyasentoisia ja sinipunaisia.
Pihdan puuaines on kevyttä ja kestävyys lahoa vastaan on huono. Tuuhean ja usein maahan asti ulottuvan latvuksen vuoksi palsamipihta on suosittu koristepuu. Lajin kestävyys ja ekologiset ominaisuudet ovat samanlaiset kuin siperianpihdalla. Palsamipihta voi esiintyä myös viljelykarkulaisena.
Suomenkielinen nimi:
Palsamipihta
Heimo:
Pinaceae
Suku:
Abies
Laji:
balsamea
Koko:
10–30 m
Kotipaikka:
Kanadan itä- ja keskiosat, Koilis-Yhdysvallat.
Kuvaus:
Nopeakasvuinen, latvukseltaan kapea, sileärunkoinen, kasvutavaltaan säännöllinen havupuu, tummanvihreät kampamaisesti sijoittuvat neulaset.
Kasvupaikka:
Tuore kangasmetsämaa tai sitä rehevämpi moreeni-, savi- tai multamaa. Aurinkoinen, puolivarjoinen tai varjoinen kasvupaikka. Vanhemmiten säilyy tuuheana vain valoisilla kasvupaikoilla.
Menestyminen:
Vyöhykkeet I–VII. Alkuperä vaikuttaa menestymisen pohjoisrajaan.
(C) 2025 Ähtärin kampus
