58 Jättipoppeli

Populus trichocarpa

Jättipoppeli on nopeakasvuinen ja suurikokoinen puu, joka saavuttaa luontaisella kasvualueella jopa 60 metrin pituuden. Jättipoppelin runko on karheakaarnainen, latvus leveä ja pystyhaarainen. Oksien kärkipuolisko on riippuva, mutta nuorin kasvain ylöspäin koukistunut.

Silmu on kapea, pitkä ja hyvin tahmea. Lehti on kapean puikea, päältä vihreä ja alta valkea. Jättipoppelin huomaa keväällä voimakkaan, miellyttävän tuoksun perusteella. Jättipoppeli on vanhana runsaasti tilaa vaativa puu, joka soveltuu isoihin puistoihin.

Poppelin suvun yleisiä ominaisuuksia ovat yleensä suuri koko, nopeakasvuisuus ja kaksikotisuus. Useat lajit vesovat runsaasti ja risteytyvät helposti. Parhaiten poppelit menestyvät tuoreilla ja runsasravinteisilla paikoilla. Nopeakasvuisina ne antavat nopeasti melun- ja näkösuojaa. Poppelit soveltuvat hyvin myös tulva-alueille. Koristepuuna käytetään usein hedepuita, koska emipuut ovat roskaavia. Poppelin suku on koristepuuna Suomessa suosittu. Nykyisten tietojen mukaan maassamme viljellään 41 poppelilajia, -risteytymää ja -lajiketta.

Jättipoppeli kasvaa Pohjois-Amerikan länsiosissa ravinteisilla jokirannoilla, lehtomaisissa ja lehtometsissä. Laji on Brittiläisen Kolumbian suurin ja taloudellisesti tärkein lehtipuulaji. Sitä käytetään samoihin tarkoituksiin kuin muitakin poppeleita eli siitä tehdään paperia, vaneria, pakkauslaatikoita ja huonekaluja.

Suomenkielinen nimi:

Jättipoppeli

Heimo:

Salicaceae

Suku:

Populus

Laji:

trichocarpa

Koko:

10–25 m puu.

Kotipaikka:

Pohjois-Amerikan länsiosat.

Kuvaus:

Jykevä ja nopeakasvuinen puu. Runko on karheakaarnainen, latvus leveä ja pystyhaarainen, lehti kapean puikea.

Kasvupaikka:

Aurinkoinen, runsasravinteinen, tuore kasvupaikka.

Menestyminen:

Vyöhykkeet I–IV.