Villaheisi on pystyhaarainen pensas, jonka levinneisyysaluetta on Etelä-Eurooppa ja Vähä-Aasia. Se kasvaa kuivissa ja tuoreissa metsänreunamissa ja avoimissa mänty- ja tammimetsissä.
Villaheisi kasvaa 1–3 metriä korkeaksi pensaaksi, jonka oksat ovat huopakarvaiset. Villaheisin lehdet ovat vastakkaiset, soikeat, 8-12 cm pitkät, nahkamaiset, matalasti sahalaitaiset ja alta harmaakarvaiset. Syysväritys on punertava.
Kukinto on huiskilomainen ja 6-10 cm leveä. Kukat ovat kellanvalkeat ja pahanhajuiset. Kypsyvä luumarja on aluksi helakanpunainen, mutta muuttuu mustaksi. Sekä marjat että kuori ovat myrkyllisiä.
Villaheisi tulee toimeen varjossa yhtä hyvin kuin aurinkoisilla kasvupaikoilla. Se sietää myös kuivuutta hyvin. Juuriston epämiellyttävän hajun vuoksi se ei kärsi myyrävahingoista. Tuuheutensa ansiosta se on parhaita melunsuojakasveja.
Suomessa luonnonvaraisena kasvaa koiranheisi (V. opulus), joka voi olla paikoitellen Etelä-Suomen lehtokeskuksissa runsas. Koiranheisistä on jalostettu puutarhamuoto, lumipalloheisi (f. roseum), jolla on valkoinen pallomainen kukinto.
Heisi on lauhkean ja subtrooppisen vyöhykkeen pensassuku, jonka monet lajit ovat suosittuja koristepensaita.
Suomenkielinen nimi:
Villaheisi
Heimo:
Caprifoliaceae
Suku:
Viburnum
Laji:
lantana
Koko:
2–4 m pensas.
Kotipaikka:
Etelä- ja Keski-Eurooppa, Luoteis-Aasia. Ei luonnonvarainen Suomessa, viljelykarkulainen.
Kuvaus:
Pystykasvuinen, jämäkkäoksainen pensas. Lehdet karvaisia. Huiskilokukinto kellanvalkoinen, itsepölytteinen. Marjat punaisia, kypsinä mustia luumarjoja.
Kasvupaikka:
Aurinko–puolivarjo, runsasravinteinen, tuore mutta kestää myös kuivuutta, kalkinsuosija
Menestyminen:
Vyöhykkeet I–V
(C) 2025 Ähtärin kampus
