Viitapihlaja-angervo on pystyhaarainen noin 1-1.5 metriä korkea pensas, jolla on lähes haarattomat, vahvat versot. Lehdet muistuttavat pihlajan lehtiä, lehdyköitä on noin 20, ne ovat puikeita ja laidoiltaan toissahaisia. Kukinto on jopa 30 cm korkea tiheä kellertävän valkea terttu versojen latvoissa.
Viitapihlaja-angervo kasvaa luontaisena Aasiassa Uralilta itään ja Japanissa. Suomessa se menestyy Lappia myöten.
Laji soveltuu aluskasvillisuudeksi, suoja- ja aidannepensaaksi hyvinkin vaatimattomalle kasvupaikalle. Se voi esiintyä viljelykarkulaisena, ja hoitamattomana se helposti levittäytyy laajaksi pensaikoksi. Maa- ja metsätalousministeriön kansallisen vieraslajistrategian (2012) mukaan viitapihlaja-angervo kuuluu tarkkailtavien tai paikallisesti haitallisten lajien joukkoon.
Pihlaja-angervo on pensasangervoille läheinen suku, jossa on 10 lähinnä Itä- ja Keski-Aasiasta kotoisin olevaa pensaslajia. Eräitä lajeja viljellään koristepensaina. Suomessa tunnetaan lähinnä viitapihlaja-angervo, jota pihlaja-angervolla tavallisesti tarkoitetaan.
Suomenkielinen nimi:
Viitapihlaja-angervo
Heimo:
Rosaceae
Suku:
Sorbaria
Laji:
sorbifolia
Koko:
1–2,5 m.
Kotipaikka:
Aasiassa, erityisesti Kiinan pohjoisosissa ja Japanin Hokkaidossa, sekä harvinaisena Honsun saarella. Myös Pohjois-Koreassa ja Venäjän Kaukoidässä.
Kuvaus:
Rehevä, pystykasvuinen ja helppohoitoinen koristepensas. Lehdet muistuttavat pihlajan lehtiä, kukkii keskikesällä valkoisin huiskilokukinnoin. Voidaan leikata.
Kasvupaikka:
Aurinko–puolivarjo. Melko vaatimaton kasvupaikan suhteen, mutta rehevällä paikalla kasvu ja leviäminen on nopeampaa.
Menestyminen:
Vyöhykkeet I–VII.
(C) 2025 Ähtärin kampus
