Kontortamännyn hyvänä tuntomerkkinä ovat 3-7 cm pitkät, paksut ja kierteiset, väritykseltään kelmeänvihreät parilliset neulaset. Puun runko on ohutkuorinen ja tummanharmaa, kuusen runkoa muistuttava, vailla kotimaiselle männylle ominaista punerrusta tai iän myötä muodostuvaa kilpikaarnaa.
Luontaisella esiintymisalueellaan Kontortamänty voi kasvaa jopa 50 metriseksi, mutta yleensä se jää paljon pienemmäksi.
Kontortamänty on kulojen jälkeen leviävä pioneeripuu, jonka kävyt ovat osittain serotiinisia eli ne avautuvat vasta metsäpalon jälkeen. Kontortamänty on kotoisin Pohjois-Amerikasta. Sen alkuperäinen levinneisyysalue ulottuu Alaskasta Brittiläiseen Kolumbiaan ja sieltä Kaliforniaan asti. Se muodostaa yleensä laajoja puhtaita metsiköitä. Erityisesti Ruotsissa Kontortamäntyä on viljelty paljon tavoitteena nopea selluloosan tuotanto.
Suomenkielinen nimi:
Kontortamänty
Heimo:
Pinaceae
Suku:
Pinus
Laji:
contorta
Koko:
15–25 m. Kotiseudullaan jopa yli 40 m.
Kotipaikka:
Pohjois-Amerikan länsiosat
Kuvaus:
Kapealatvuksinen, harmaarunkoinen kaksineulasmänty. Erittäin tummanvihreät, 3-7 cm pituiset, kierteiset neulaset. Kovat kävyt, joiden kilvissä on usein terävä ota, säilyvät puissa pitkään avautumattomina. Ei muodosta kilpikaarnaa.
Kasvupaikka:
Aurinkoinen–puolivarjoisa, keskiravinteinen, kuiva kasvupaikka. Hiekka- tai soramaa soveltuu hyvin, pärjää turve- ja savimaillakin.
Menestyminen:
Vyöhykkeet I–VIII, alkuperästä riippuen
(C) 2025 Ähtärin kampus
