Pylväshaapa on haavan pilarimainen muoto, joka on löydetty 1916 Ruotsista. Pylväshaapa pysyy leikkaamatta hyvin kapeana ja tuuheana. Se on vaatimaton puu, joka menestyy parhaiten kuivassa hiekkamultamaassa valoisalla paikalla. Laji muodostaa juurivesoja.
86 Pylväshaapa
Populus tremula f. Erecta
Pylväshaapa kasvaa 10–15 metrin korkuiseksi. Puulla on varsin monipuolinen käyttöalue pihojen yksittäispuusta puistoistutuksiin ja liikenteen viherkaistoihin. Pylväshaavat ovat melko lyhytikäisiä, sillä ne elävät vain noin 50-vuotiaiksi. Koristepuut ovat yleensä vartettuja tai mikrolisättyjä. Suomen tunnetuimmat pylväshaaparivistöt kasvavat Naantalin Kultarannassa.
Suomenkielinen nimi:
Pylväshaapa
Heimo:
Salicaceae
Suku:
Populus
Laji:
tremula
Koko:
10–15 m
Kuvaus:
Haavan kapealatvuksinen muoto. Lehti kuten haavalla. Metsähaavan syysväri on kloonikohtaisesti joko keltainen tai punavoittoinen, mutta pylväshaavan syysväri on yleensä keltainen. Lehtien kevätväri on hento kellanruskea.
Kasvupaikka:
Aurinkoinen, keski–runsasravinteinen, kuiva–tuore kasvupaikka
Menestyminen:
Vyöhykkeet I–V
Muoto:
Erecta
