Käpyriihtä ja sen yläpuolella olevaa käpylatoa käytettiin Tuomarniemen siementuotantoon. Käpyriihi on kunnostettu tuomarin virkatalon riihestä 1907 ja sitä on paranneltu karistamoksi 1911.
Tuomarniemen käpyriihi on toiminut niin hyvin, että sitä on esitelty A. Benj. Helanderin oppikirjassa Metsänkäyttöoppi piirrustuksineen malliksi muille karistamonrakentajille.
Kävyt saatiin aukeamaan ja siemenet irtoamaan kävyistä riihen lämmössä. Tuotettu siemen käytettiin metsänkylvöön ja taimitarhojen taimituotantoon.
Käpyriihen nurkalla sijaitsi piiskakoivu, johon sidottuina toteutettiin Tuomarniemellä raipparangaistukseen tuomittujen rangaistukset. Alla oleva kuva on otettu 1920 -luvulla. Piiskakoivusta käytettiin myös nimitystä raippakoivu. Nykyisin koivusta on jäljellä enää lahonnut kanto, sillä koivu kaadettiin 1950 -luvun alussa.
Santeri Kaukoranta toimi 1940 -luvun lopulla ja 1950 -luvun alussa käpyriihen osa-aikaisena lämmittäjänä. Hän oli syntynyt vuonna 1880. Kaukorannalla oli omakohtaisia kokemuksia ja muistoja piiskakoivusta ja piiskureista. Viimeinen piiskuri oli Kustaa Lindeman eli Vilhen Kustu.
Piiskureilla oli tarkat ohjeet, miten tehtävä piti suorittaa. Lyönnin piti tapahtua suoraan, eikä saanut samalla nykäistä, koska muutoin selän ihoon olisi tullut haavoja.
(C) 2025 Ähtärin kampus
