Tuomarniemen tarina

Perinteiden ja luonnon harmoniaa

Ähtärin Tuomarniemellä sijaitsee Suomen toiseksi vanhin metsäalan oppilaitos, jossa on koulutettu metsäalan ammattilaisia koko Suomeen vuodesta 1903.

Vuosien mittaan koulutettujen tutkintonimikkeet ovat vaihtuneet. Tuomarniemeltä on valmistunut mm. metsänvartijoita, metsätyönjohtajia, metsäteknikoita ja metsätalousinsinöörejä. Tällä hetkellä kampuksella opiskelevat tulevat metsurit, metsäkoneenkuljettajat, metsätalousyrittäjät, metsäpalveluyrittäjät, arboristit sekä luonto- ja eräoppaat.

Syksyllä 2025 Tuomarniemi on taas uuden edessä Ähtärin kampuksen muuntuessa monialaiseksi ja yhteisölliseksi toisen asteen kampukseksi, jossa toimivat Sedu Ähtäri ja Ähtärin lukio.

Tuomarien Tuomarniemi

Tuomarniemen koulutila on yksi Ähtärin vanhimmista kantatiloista, joka tunnettiin 1780-luvulle asti nimellä Tiala. Tiala määrättiin vuonna 1683 kuninkaallisella julistuskirjalla käytettäväksi Jyväskylän tuomiokunnan tuomarin virkatalona.

Kauniista sijainnistaan huolimatta virkatalo ei nauttinut tuomarien suosiota ennen Vaasan radan valmistumista. Kaiken kaikkiaan virkataloa isännöi yhdeksän tuomaria vuosina 1777-1903.

Metsänvartijakoulun perustaminen

Keisarillinen Suomen senaatti osoitti hänen majesteettinsa nimissä varat kaksivuotisen metsänvartijakoulun perustamiseen Ähtärin Tuomarniemelle elokuussa 1903. Metsäammattilaisia tarvittiin teollistuvassa Suomessa, jonka teollisuus oli metsän varassa. Metsäteollisuuden tuotteet, kuten terva, sahatavara ja paperi ovat olleet Suomelle tärkeitä vientituotteita aina.

Vasta perustetussa metsäkoulussa opetusta annettiin mm. seuraavissa aiheissa:
metsätalous, lakitiede, lasku- ja muoto-oppi, metsän arvioimisen alkeet, kasvi- ja eläintiede, metsäriistan suojelu ja metsästys, maanmittaus, ainekirjoitus, piirustus, käsityö ja karttatyöt. Ulkotyöt tehtiin työnjohtajan alaisuudessa.

Kaksivuotisten opintojen jälkeen suoritettiin tutkinto, josta annettiin opintotodistus. Parhaiten menestyneille oppilaille annettiin 25 markan stipendi. Koulun vuosibudjetin loppusumma oli 25 475 markkaa.

Epäonninen kalastusretki

Metsänvartijakoulun perustaminen Tuomarniemelle näyttää olleen enemmän ja vähemmän sattuman kauppaa.

Kesällä 1902 ylimetsänhoitaja, aluemetsänhoitaja ja asemapäällikkö lähtivät surkeana sadepäivänä Ähtärinjärvelle kalaan. Epäonnisen kalastusretken sijaan herrat päätyivät sateelta suojaan tuomari Waldénin taloon, joka omisti Tuomarniemellä sijaitsevan tuomarin virkatalon ja 2000 hehtaaria metsää. Waldén ilmaisi halukkuutensa päästä tilasta eroon. Ketäpä metsäalan ammattilaista ei  arvokas metsä kiinnostaisi?

Päätös metsänvartijakoulun lunastamisesta tehtiin arviointikäynnin jälkeen ja Waldén myi oikeutensa virkataloon 20 000 markalla.
Oikuttelevien luonnonvoimien ja epäonnisen kalastusretken lisäksi Tuomarniemen valintaan metsäkoulun sijoituspaikaksi lienevät vaikuttaneet asiasyyt:

• metsäkoulun ympärillä sijaitseva metsä,
• paikkakunnalla sijaitseva puunjalostusteollisuus sekä
• hyvät kuljetusyhteydet vesiteitse ja rautatietä pitkin.

Tuomarniemen virkatilan lunastaminen 20 000 markalla oli varsin edullinen kauppa, johon liittyvän hämmästyksensä myöhemmät koulunjohtajat Olli Heikinheimo ja Arvid Borg  myös kirjasivat. Borgin mukaan metsänmyyntioikeuksista ei olisi kannattanut luopua alle 200 000 Suomen markan.

Luonnon ja historian yhteys

Seuraavien vuosikymmenten aikana tutkimus- ja kehitystyö sekä koetoiminta vakiintuivat osaksi metsäkoulun arkea. Valtakunnallisesti merkittäviksi nousivat mm. siementen karistukseen, eri kylvömenetelmiin, ulkomaisiin puulajeihin ja kulotukseen liittyvät koealatutkimukset. Koealoja perustettiin lähes vuosittain ja niiden menestymistä seurattiin vuosikymmeniä.

Yksi tunnetuimmista koealoista lienee Tuomarniemen metsäkoulun johtaja Arvid Borgin talvella 1908-1909 perustama varoituskuusikko, joka muistuttaa harsintahakkuun haitoista.  Kenties sinäkin kuivatat halkopinosi Tuomarniemellä vuosina 1908-1910 toteutetun halkojen kuivattamistutkimuksen tulosten mukaisesti.

Tutkimus- ja kehittämistoiminta toi Tuomarniemelle myös kansainvälisiä vieraita. Heinäkuussa 1949 Tuomarniemellä järjestettiin III Maailman metsäkongressi, joka toi Tuomarniemelle osallistujia Englannista, Saksasta, Norjasta, Turkista, Sveitsistä, Israelista, Argentiinasta ja Kanadasta. Kongressin mukanaan tuoma julkisuus teki Tuomarniemestä myös suositun retkikohteen. Ähtärin kampus on edelleen yksi Sedun kansainvälisten vieraiden suosikkikohteista.

Tuomarniemen puulajipuistoon istutettujen puulajien määrä on kasvanut vuosikymmenten saatossa yli sataan. Metsäalan opettaja Jorma Toopakan ja koulutuspäällikkö Jorma Tukevan digitalisointityö toi puulajipuistoon liittyvän informaation meidän kaikkien saataville.

Tuomarniemi vuonna 2025

Tuomarniemellä on aina eletty tiiviissä vuorovaikutuksessa luonnon kanssa. Kaunis Hankaveri ja ympäröivät metsät luovat ainutlaatuisen tunnelman, joka kutsuu niin oppimaan, rentoutumaan kuin tutkimaan.

Tuomarniemi tarjoaa uudelle Ähtärin kampukselle ja siellä opiskeleville ainutlaatuiset puitteet toimien samalla modernin oppimisen ja kestävän kehityksen keskuksena. Tuomarniemellä ammattiosaaminen, sivistys, moderni teknologia luonto ja perinteet kohtaavat. Meillä opiskelu on elämys.

Kävely puulajipuistossa, kartanon historian tutkiminen tai vain hetki luonnon rauhassa tarjoavat ikimuistoisen elämyksen kaikille vierailijoille. Tiesitkö muuten, että Tuomarniemellä ei koskaan sada?

Tule kokemaan Tuomarniemi ja sen ainutlaatuinen ilmapiiri!